maanantai 29. toukokuuta 2017

Viikon 22 sää

 
Kevätkelit vaan jatkuvat
 
 Olin jo viemässä villapaitoja vaatehuoneen kätköihin, mutta empäs vielä viekään.
Tykkään villapaidoista!

 
Lumipeite on huvennut viimeisen viikon aikana reippaasti.
Kittilässä ja Kilpisjärvellä hiihtokelit jatkuvat!



lauantai 27. toukokuuta 2017

#Kimi7, Monacon aika-ajojen ykkönen!!

 
Vihdoinkin KIMI!
 
  
Lähes 9 vuotta, ja 128 osakilpailua.
Mahtaa maistua hyvältä!?
Onnea!


Osakilpailussa on voitto, niin, vähän kuin tarjottimella.



keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Retkiyöhaaste suoritettu

 
Neljä yötä, neljä vuodenaikaa
   
Haaste suoritettu!
Viimeinen yö meni telttayönä ihan takapihalla
  
 
joka julkaistiin Riihimäen Erämessuilla 9.6.2016.
 
Haasteen tavoitteena on/oli saada ihmiset ”telttailemaan” eli retkeilemään yön ylitse, 
ja kokemaan luonnossa kaikki neljä upeaa vuodenaikaamme.
   
 Valtioneuvoston kanslia on hyväksynyt Retkiyöhaasteen Suomi 100 ‐juhlavuoden tapahtumaksi.

Ihmisiä kannustetaan viettämään vähintään yksi yö luonnossa talvella, keväällä ja kesällä sekä syksyllä.
   

Kevät - maalis, huhti, touko
Kesä - kesä, heinä, elo
Syksy - syys, loka , marras
Talvi - joulu, tammi, helmi
 
Niin kuin huomaat, vielä ehtii 2017 täyttämään koko haasteen!

 



tiistai 23. toukokuuta 2017

Harjukosken mylly

 
Ihastjärvi
    
 Kävimme papan kanssa minireissulla mökillä ja Harjukosken myllyllä.
 
Papan katseet viipailoivat hiljaisuudessa tuttua maisemaa ja nauttimisen ohella jäi varmasti paljon sanomatta. Aivoinfarkti vei suuren osan papan sanavarastosta, ja asioiden selittäminen on nykyään kovin vaikeaa, kun niitä sanoja ei vaan ole. "Kaunista".
Tutut asiat ja paikat hän kyllä tunnistaa.
     
Käenkaali, eli ketunleipä
   
Myllytupa
      
 Mylly
     
     
     
    
Harjukosken vesimylly sijaitsee Mikkelin Ihastjärven kylällä, ja myllyn lisäksi alueella on myllytupa, kaksi aittaa, läävä ja myllysauna, jossa jauhatusta odottavat saattoivat yöpyä. Kiukaalla paistettiin sianlihaa ja keitettiin puuroa. Aika kului puhdetöitä tehden tai hevosia hoitaen. Kauempana sijainnut paja siirrettiin pihapiirin läheisyyteen vuonna 2006.
     
Myllyalueen kaikki rakennukset ovat pärekattoisia ja vuoraamattomia hirsirakennuksia. Kaksikiviparisen ratasmyllyn kivet ovat luonnonkiveä ja myllyn koneisto on kokonaan puuta. Mylly on säilynyt alkuperäisessä asussaan ja on rakennustekniikkansa vuoksi rakennushistoriallisesti arvokas. Vesimylly ympäristöineen on suojeltu maakuntakaavassa ja rantaosayleiskaavassa.
     
Harjukosken ensimmäisen myllyn perustamisanomus tehtiin vuonna 1790, ja mylly määrättiin maksamaan veroa vuodesta 1841 lähtien. Vuoden 1865 jälkeen mylly purettiin, kun harjumaalaiset talonpojat valittivat tulvaveden nousevan rantaniityilleen. Nykyisen myllyn, joka sijaitsee aivan Kyyveden rannassa, rakennutti rusthollari Daniel Nykänen 1870-luvulla kylän yhteismyllyksi. Tämän jälkeen mylly vaihtoi omistajaa, kunnes se siirtyi vuonna 1912 Israel Lappalaiselle, jonka suvulla mylly jauhoi toiminnan päättymiseen saakka. Erilaiset konevoimaiset myllyt levisivät Ihastjärvelle 1930-luvulta lähtien, ja kun 11 talolla oli ilmainen jauhatusoikeus, lopetti viimeinen mylläri Aapeli Lappalainen toiminnan kannattamattomana vuonna 1975 ja lahjoitti myllyn rakennuksineen Mikkelin maalaiskunnalle. Mylly on edelleen kyläläisten kokoontumispaikka ja he myös pitävät huolta alueen kunnosta.
    
Harjukosken myllyn merkittävässä maisemakokonaisuudessa kuvattiin vuonna 1982 Arto Paasilinnan romaaniin perustuva elokuva "Ulvova mylläri". Nimiroolia esitti Vesa-Matti Loiri. (Esku)
  
  
Alue tutkittu ja reissu jatkuu kohti jätskikauppaa.
 
 

maanantai 22. toukokuuta 2017

Viikon 21 sää

   
Se oli lyhyehkö kesä se!

     
  
19.-22.05.2017 

Kesää oli kokonaiset neljä päivää, ja siitä jopa 25% oli hellettä!
   
 
Lumet sulavat nyt vauhdilla!


 

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Brahenlinnan rauniot - Ristiina


  
Pietari Brahen
rakennuttama linna ja linnoitus
    
    
Kreivi Pietari Brahen läänityksensä hallituspaikaksi rakennuttama linna ja linnoitus, jonka rakennustyöt alkoivat vuonna 1646. Linna oli puusta, kivestä ja tiilestä tehty kaksikerroksinen rakennus, joka oli katettu punavärillä ja tervalla sivellyillä laudoilla. Sen ympärillä kulki harmaakivestä osaksi muurattu, osaksi ladottu muuri. Isovihan aikana 1700–1721 Brahenlinna autioitui ja rakennukset rappeutuivat, ja siitä vietiin ajan mittaan rakennustarpeita muihin tarkoituksiin. Lopullisesti vanha Brahenlinna purettiin 1802, jäljelle jäi kivijalka ja ympärysmuuria. Vielä 1800-luvulla rauniot katettiin tuohilla sekä turpeella ja niitä kunnostettiin useaan otteeseen.
 
 


Linnan rakennustyöt edistyivät hitaasti. Kymmenessä vuodessa saatiin paikoilleen seinät, ikkunat ja savupiippu, mutta katto puuttui. Vuonna 1664 linnan kivistä ladotun ympärysmuurin raportoitiin murenevan, ja korjaustöihin saatiin kymmenen sotilasta. Saman vuosikymmenen lopulla linnakartanon rakennustyöt lopetettiin. 1,5–2 metrin paksuista ympärysmuuria oli tiivistetty tuohella ja turpeella, osa siitä oli tehty ilmeisesti hirrestä. Linnapiha oli pohjois-eteläsuunnassa 54 metriä pitkä, leveimmillään se oli pohjoisosassa 21 metriä ja kapeimmillaan eteläosassa yhdeksän metriä. Korkeimmillaan nelimetrisen muurin läpi johti kolme porttia, itäisen osan pääportissa lienee ollut kuusi metriä pitkä holvi, pohjoisosassa oli kaksi pientä kulmaporttia. Muurin eteläpäässä oli idänsuuntainen ulkonema, josta saattoi hallita pääportin aluetta.
      
Linnapihan keskellä oli varsinainen linnakartano eli kymmenen metriä leveä ja 20 metriä pitkä kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa oli 16–20 huonetta. Rakennuksen alaosa oli tehty kivestä ja yläosa hirrestä. Linnakartano oli alkujaan voudin ja puutarhurin asuntona, minkä lisäksi siellä majaili pari Olavinlinnasta komennettua vartiosotilasta. Linnan alueella oli pieni asevarasto, jossa esimerkiksi vuonna 1670 oli kaksi rautakanuunaa, neljä hakapyssyä ja 22 muskettia. Aseita käytettiin lähiseudun talonpoikia harjoitettaessa, eli niillä ei ollut varsinaista puolustuksellista merkitystä.
       
     
 Nykyisin jäljellä on osia ympärysmuurista ja rakennuksen pohjasta. Muuri on 60 m pitkä, korkeimmillaan 3,5 m ja paksuimmillaan 1,5 m. 
      
     
1680-luvulla Brahelinnan läänitys siirtyi valtiolle ja linnakartano määrättiin Savon jalkaväkirykmentin käyttöön, eversti Cronmanin asunnoksi ja siten sotilasvirkataloksi. Rakennus tuhoutui 1700-luvun alkupuolella isonvihan aikana. Ristiinan sotilasvirkatalon kunnostusta vaadittiin 1730-luvulla, mutta sen sijaan linnakartanosta puolen kilometrin päähän rakennettiin kokonaan uusi talo vuonna 1739. Sieltä se siirrettiin vuonna 1770 vielä kolmanteen paikkaan.
     
1740-luvulla esitettiin, että vanha linna kunnostettaisiin vankilaksi, mutta hanke ei saanut kannatusta. 1700-luvulla raunioista purettiin kiviä muun muassa everstinvirkataloon Ristiinan kirkolle. Vuonna 1802 kapteeni Hjelmman puratutti linnapihalla olleen rakennuksen jäännökset virkatalonsa uunien rakennustarpeiksi. Muurien rapistuneeseen kuntoon kiinnitettiin huomiota 1887, mutta ensimmäisiä korjaustöitä tehtiin vasta 1902. 1940-luvulla aluetta ruvettiin kunnostamaan säännöllisemmin, esimerkiksi 1949 korjattiin läntistä muurin osaa. Nykyisin Brahelinnan paikalla on raunioita ja samanniminen turistikeskus. (Wiki+ESku)
     
   
Raunioilta on on hienot näkymät Pökkäänlahdelle

 
Brahelinnan raunioiden viereisellä näköalakalliolla sijaitsee Dunckerin kivi, ristiinalaisen Suomen sodan sankarin J.Z.Dunckerin (1744-1809) muistokivi.


Joachim Zachris Duncker oli Ruotsin armeijan everstiluutnantti.
  
Duncker oli jo viisivuotiaana kirjattu Savon jääkärirykmentin aliupseeriksi. Hän osallistui aktiivisesti komppania- ja rykmenttikokouksiin ja vuonna 1789 Dunckerista tuli Savon rykmentin vänrikki. Hän taisteli vuonna 1790 Kustaa III:n sodassa Venäjää vastaan Pirttimäen taistelussa 19. toukokuuta. Vuonna 1805 Duncker ylennettiin kapteeniksi. Suomen sodan hän aloitti Sulkavan komppanian päällikkönä.
  
Duncker komensi armeijan jälkijoukkoa Suomen sodan aikana 1808–1809 Johan Adam Cronstedtin armeijan perääntyessä Mikkelistä Leppävirran kautta Iisalmeen ja Ouluun maaliskuussa 1808. Pulkkilan taistelun aikana 2. toukokuuta Duncker osoitti sellaista urheutta, että Johan August Sandels antoi hänelle kunniatehtäväksi viedä uutisen voitosta Ruotsin kuninkaalle. Pian tämän jälkeen hänen ylennettiin majuriksi. Kesäkuussa 1808 Dunckerin joukko kaappasi venäläisten suuren huoltokuljetuksen. Koljonvirran taistelussa 27. lokakuuta Dunckerin joukot auttoivat eversti Fahlanderin ja majuri Carl Wilhelm Malmin kanssa Sandelsin alaisuudessa torjumaan ylivoimaisen vihollisen.
  
Sodan jatkuessa 1809 Länsipohjassa Duncker oli ylennetty everstiluutnantiksi. Hörneforsin taistelussa 5. heinäkuuta 1809 Duncker komensi jälkeen jälkijoukkoa, mutta haavoittui vakavasti ja kuoli seuraavana päivänä venäläisten leirissä. Duncker haudattiin Uumajan kirkon viereen kaikin asiaan kuuluvin kunnianosoituksin. Hänen viereensä haudattiin venäläinen kasakkaeversti Aerekov, joka kaatui samassa taistelussa. (Wiki)
    
J. L. RuneberginVänrikki Stoolin tarinoiden runo "Heinäkuun viides päivä" kertoo Dunckerista.

 



torstai 18. toukokuuta 2017

Leijonat MM-kisoissa


Ihmeiden aika ei ole ohitse!

  

  
Surkean alkusarjan jälkeen Leijonat kaatavat A-lohkon voittaneen USAn puhtaasti 2-0. On vaikea uskoa, että tämä sama joukkue hävisi hiljattain Ranskalle hävettävästi 1-5, ja samalla USA voitti Venäjän 5-3.
    
 

Tämän kokoonpanon ei tarvitse hävetä.
    
   

Tämä on urotyö!
Pelit jatkuvat ja päättyvät viikonlopulla.
Nälkä kasvaa syödessä, ja mitali maistuisi sunnuntaina oikein hyvältä.


*************************************
  
Sunnuntaina 21.05.
  
 Loppujen lopuksi Leijonien bensa loppui tuohon upeaan USA-pelin voittoon.
Saaliksi jäi kultainen ananas, eikä finaalin voittaja kiinnosta yhtään, tai no, kunhan Ruotsi ei voita.





Luontopäivä

 
Testipätkällä Karankamäessä
   
Jusulla on "kunnon vehkeet" rallikuviin
   
Tarkalla otteella vahinkokuvia
     
 Testin parhaat linjat
   
äänet
  
Käki kukkui kilpaa autojen kanssa.
   
 ja vauhti.
 
Kevään ensimmäiset haarapääskyt bongailtiin Miekankosken kahvilassa
    
 Kävimme rantaterassilla kahvilla ja perunapiirakalla huuhtomassa pölyt pois.
  Maistui!
 
Lokki halusi kaikkein keskeisimmän kiven pesäkivekseen.






keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Muikkuja! 😀

tiistai 16. toukokuuta 2017

Yötön yö alkoi Utsjoella

 
Neljä kuukautta sitten oli vielä kaamos!
 
Wikipedia Keskiyön aurinko

 
Ympärivuorokautinen auringonpaiste
   
16.05. - 27.07.2017

  
**********

 
Kaamosaikaa oli 26.11.2016 - 16.01.2017

 

maanantai 15. toukokuuta 2017

Kesäkukkia kotiin

 
Suunnaksi Haukivuori!
 
  
Tänä vuonna meillä oli mahdollisuus käydä juuri oikeaan aikaan, eli vielä, kun valinnanvaraa oli yllinkyllin! Huominen, eli tiistai, on vielä ennusteissa pakkasaamu, mutta jo iltapäivällä voi aloittaa istutushommia!
     
      


 
...ja jo perinteisesti Katajakankaan Puutarha!
 
   
On se vaan hieno paikka!








Viikon 20 sää

 
Keväästä vihdoin kesää kohti!
   
 

 Kilpisjärvellä on vielä yli metri lunta!
Juhannushiihtojen onnistumistodennäköisyys lähenteelee sataa.
   
Suomussalmen Seikkalassa on tehty lumitöitä ihan urakalla. Talvi/kevät hyvästelee viimeisillä lumimyrskyillä. Tuon viikonlopun sadealueen jälkeen ennustettu lämpeneminen otetaan Kainuussa varmasti ilolla vastaan. Kuvat tältä aamulta
 
 
Tuolta voi tarkastella menneitä säätiloja paikkakunnittain.
 
    



 

perjantai 12. toukokuuta 2017

Mauno Koivisto

  
Lepää rauhassa
   

 
* 25.11.1923
† 12.05.2017
   
Mauno Henrik Koivisto oli Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti. Hän toimi presidenttinä kaksi perättäistä kautta 1982–1994, ja sitä ennen hän hoiti presidentin tehtäviä vuoden 1981 lopulla Urho Kekkosen ollessa sairautensa vuoksi estyneenä.
  
 
   
* * * * * * * * * *
 
   

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön lausunto presidentti Mauno Koiviston kuoleman johdosta

  
Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 24/2017
12.5.2017

    
Olemme tänään vastaanottaneet suruviestin presidentti Mauno Koiviston kuolemasta. Koivisto nukkui pois 93-vuotiaana Helsingissä.
 
Mauno Koiviston mukana Suomen poliittisesta elämästä poistui lopullisesti se sukupolvi, joka osallistui sotiin ja niiden jälkeiseen jälleenrakennukseen ja oli avainpaikoilla ohjaamassa Suomen nykyisen menestyksen ja hyvinvoinnin tielle.
 
Koiviston nousu vaatimattomiin kotioloihin syntyneestä nuorukaisesta yliopisto-opettajaksi, pankinjohtajaksi ja lopulta valtakunnan politiikan huipulle on vertaansa hakeva suomalainen menestystarina.
 
Pitkäaikaisena tasavallan presidenttinä Mauno Koivisto jätti pysyvät jälkensä ja oppinsa valtiolliseen järjestelmäämme sekä ulkopoliittiseen linjaamme. Koivisto oli vannoutunut demokraatti ja parlamentaarisen politiikan kannattaja. Hän oli myös tietorikas ja arvostettu kansainvälinen keskustelukumppani.
 
Mauno Koivisto jätti presidenttinä perinnön, josta minun ja edeltäjieni on ollut hyvä jatkaa.
Tunnemme suurta kiitollisuutta Mauno Koivistolle pitkästä ja vaikuttavasta elämäntyöstä Suomen hyväksi. (Presidentti)


  


maanantai 8. toukokuuta 2017

Viikon 19 sää

 
Laineilla keinui pieni lautta vain, ...
 
 
  
On tämä vaan ollut kovin poikkeuksellinen kevät!

   

 

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Terveisiä jääkiekon MM-kisoista

 
Historiallinen tappio

   



 
Ranskalle.

Kyllä, luitte oikein, Ranskalle


Tämä oli siin ensimmäinen MM-kisoissa koettu tappio Ranskalle.


Toistan vielä;

RANSKALLE!!!

*******************************************************

   

  

Hävetkää "Leijonat"!